Puolet on pakattu
Nonni. Viikko tässä on panikoitu ja nyt on toinen matkalaukuista suunnilleen täynnä. Kiitos halpalentoyhtiöiden käyttäjäystävällisyyssäännösten kaikki vuoden tavarat täytyy saada mahtumaan neljään laukkuun ja 50 kiloon. Argh.
Elina on pähkäillyt miten pärjäilen vuoden ilman pianoa, sitä kun ei ihan viitsi ottaa mukaan. ”Tietysti on tärkeämpää ottaa mukaan se-ja-se”, voisin irvailla, mutta tilaa on oikeasti niin vähän etten keksi mitään sitä-ja-sitä josta voisi irvailla.
Telkkarissa joku sanoo että juontajilla on stressiä mutta positiivisessa mielessä. Sitä on mullakin kyllä ollut pari viikkoa, täytyy sanoa. Rupesin miettimään lähtöä oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun hain vaimon Ahvenanmaalta, ja pari päivää sitten vasta tajusin että hei, me ollaan oikeasti kokonainen vuosi poissa. Rankkaa.
Lupasin joillekin ystäville kirjoitella matkapäiväkirjaa sähköpostitse. Sitten ajattelin, että helpompaa on kirjoittaa sitä suoraan verkkoon. Siksi Reykjavik 101. Se on sekä sellaisen kirjan nimi josta luin kesällä pari lukua (ja sitten unohdin jatkaa) että keskusta-alueen postiosoite jolla asumme ja opiskelemme alkavan lukuvuoden. Hallgrímur Helgason on varmaan jo tottunut että kirjan nimeä lainataan paljon, joten en lähetä anteeksipyyntökirjettä.
Tähän blogiin kirjoitamme molemmat silloin kun ehdimme. Katsotaan nyt, älkää odottako liikoja. Tästä se alkaa. Täältä tullaan, maailma.
Vastineita: 0
Kirjoita vastine!