Nyt on sitten kiipeilty
Ha! Käytiinpäs vuorella. Kyseessä oli juuri se retki jonne pyysin saada ottaa ystäväni mukaan. Matti nimittäin koko vierailunsa ajan ihmetteli miten emme ole halunneet kiivetä sille vuorelle joka Reykjavíkinlahden toissa puolen näkyy. (Kerroinko jo tämän?) Professorin vastaus kuului, että ei käy. Sitäpaitsi Karhut ovat jo suomettuneet, kuten ei tule sanoa.
Aamuhämärissä läksimme minibussilla tuohon pääkaupunkiseudun ulkopuolelle parisataa metriä korkean kukkulan juurelle, jota sitten kahdessa ryhmässä läksimme kiipeämään. Yli vain. Kuusi kertaa matkalla pysähdyimme ja mittasimme sijaintimme Trimble Pathfinder DGPS-laitteella ja sillä paikalla vaikuttavan painovoiman LaCoste Romberg painovoimamittarilla. Tulokset, joissa oli jo otettu huomioon ainakin vuorovesien liike, pyörivät siinä 7400 milligalvinin molemmin puolin. Tutustuin alustavasti kurssilaisiinkin, mikä on poikkeuksellista. Mukavia hemmoja, vaikka suurin osa (kuten suurin osa kaikista vaihto-opiskelijoista täällä) on saksalaisia.
Matkapäiväkirjaa tarkemmin seuranneet ja paikan päällä käyneet varmaan odottavat uutisia oppikirjarintamalta. No, sellaisia on muutamanlaisia. Hyviä ovat ne, että nyt on kaikkien kurssien kirjat ja islannin sanakirjakin, sellainen parempi. Huonoja – tai no, sanotaan: mainitsemisen arvoisia – ovat ne, että odotettu kirja oli kyllä vaihteeksi oikea (toisin kuin se edellinen netistä tilaamani) mutta 50 vuotta liian vanha. Missään vaiheessa tilausta ei tullut ilmi kuin painoksen numero, mutta sitä en osannut tarkastaa, kun kansi kuitenkin oli oikea. Vaikka ei sitten ollutkaan. Sitten läksin paikalliseen kirjakauppaan ja maksoin itseni kipeäksi. Mutta sekään ei ole niin ikävää kuin että olisin voinut tehdä niin jo kuukausi sitten. Nyt olen käyttänyt yhden kurssin kirjoihin yhteensä 150 euroa. Voi hemmetti tätä maata, ja voi hemmetti kun netistä tilaaminen on hankalaa. Jouduin vielä tästä jälkimmäisestä tilauksesta maksamaan postimaksuja että sain sen ulos postista.
Mutta tänään oli kaunis päivä. Hyvä päivä kiipeillä ylös niin vuoria kuin sijoitusta kulutusmittarissa.
Vastineita: 3
150 euroa!!! Auu... Myötätunnon ilmaukseni. No, ehkä se vuosi siellä on tämmöisten uhrausten arvoinen. ?
tiistaina, lokakuuta 25, 2005
Elämä on!
Onneksi kai voit myydä nuo netistä ostamasi kirjat edelleen, kai ne nyt jota kuta edes kiinnostaa (muutakin kuin sinua)
Oliko vuoren rinne miten helppoa kiivetä? kaukaatahan sitä oli aika vaikea arvioida.
tiistaina, lokakuuta 25, 2005
No ei me nyt sille vuorelle kiivetty… Heti kaupungin ulkopuolella Þingvellirintien varressa olevalle pikku vuorelle.
Kirjat saan myytyä kyllä, ainakin ne uudet, täällä kurssikirjoina käytettävät. Jos vanhat eivät mene kaupaksi, onpahan meillä hyllyntäytettä. Ja Elinalla menee hermot…
keskiviikkona, lokakuuta 26, 2005
Kirjoita vastine!