Pieniä suruja ja iloja
Viikon ensimmäisen luennon jälkeen on minulla seuraavanlaisia suruja.
- Materiaalin demoja en ehtinyt ihan loppuun asti. Tänään palautan.
- Paraikaa käyttämäni tietokoneen Windows ei suostu vaihtamaan suomalaista näppäimistöasettelua päälle. Ääkkösten kanssa täytyy kikkailla.
- Geofysiikan kenttätutkimusraportti täytyy palauttaa puolentoista viikon kuluessa. Aloittaa pitäisi kohta.
- Väsyttää ja on harmaata. Lumetkin ovat jo sulaneet, vain jäisiä lätäköitä on jäljellä jalankulkua estämässä. Lampi – joka itseasiassa on kolme – sentään on vielä jäässä. Silti jäi oikaisematta sen ylitse.
Mutta elämässä on aina pieniä mukavia asioita, tällä hetkellä tällaisia:
- Käyttöjärjestelmän uudelleenkäynnistys auttoi näppäimistöongelmaan.
- Geofysiikan raporttia ei tarvitse kirjoittaa yksin. Parinkin sain jo, ehkä: amerikkalaisen tytsyn tutkimusryhmästäni.
- Dataluokassa on tytsy jonka aivastukset kuulostavat niin hauskoilta että on vaikea olla nauramatta. Tulee ihan Purma mieleen.
- Täällä on muitakin tutunnäköisiä ihmisiä. Kuorossa on edustettuna Jyrki Mat. ja Tommi Ylim.; oopperassa tuli vastaan Lasse Nik. ja joku muukin. Elina saa jatkaa luetteloa.
- Muistin tänään ottaa eväät mukaan.
- Pääsin ylioppilaskunnan varaedustajaksi. Käytännössä tuo etuliite on tarpeeton.
- Sain sähköpostia:
”Olemme anteliaita ja palautamme teille kirjan hinnan ja maksamamme postimaksut kirjan saapuessa meille, vaikka tämä selkkaus ei ollut meidän vikamme. Olemme pahoillemme teille aiheutuneista muista kuluista, mutta se ei todellakaan ollut meidän vikamme. … Ottaen huomioon kirjan hinnan ja lähetyksestä aiheutuneet kulut ja hankaluudet, sikäli kun ette vielä ole lähettänyt kirjaa, voitte pitää sen ja me palautamme silti maksunne kirjaamalla ne liikekuluiksi.”
Voisi tuon paremminkin suomeksi sanoa. Mutta nyt saan pitää kirjan ja rahat. Mikäs sen kivempaa.
Viime aikoina on juhlittu myös kahden muun ystävän, syntymäpäiväkaiman ja bestmanin vuosijuhlia. Onnittelut heille. Ja rumalle psykolle Saksaan.
Viikonloppu oli ja meni. Torstaina ei tehty mittään, perjantaina vähän koulua, lauantaina ei mittään, sunnuntaina ei mittään paitsi käytiin uimassa ja bongattiin Neukkulan – neuvostoajat mieleen tuovan uimahallin – seinältä nuorisotaidefestivaalimainos. Illalla marssimme vielä kuulemaan musiikkikoulujen klassisen musiikin konsertaatioita. Aika epeleitä soittajia olivat. Festarit jatkuu tiistaina ja keskiviikkona tanssiesityksillä, joita pitänee mennä katsomaan. Torstaina on jotakin elokuvaa ja lauantaina bändejä. Jee-jee.
Vastineita: 0
Kirjoita vastine!