keskiviikkona, toukokuuta 17, 2006

Vielä vähän aikaa, emmekä me näe kotiamme, ja taas vähän aikaa, ja näemme kotimme jälleen

Hurjaksi on tämä elämä täällä käynyt. Lauantaina oli viimeinen tentti ja sen jälkeen alkoi kuuden ja puolen päivän loma, jona aikana olisi aikaa valmistella matkaa, käydä työhaastattelussa, poseerata valokuvanäyttelyyn ja syödä ruoat pois. Toiseksi viimeisenä päivänä ennen Suomen-matkaa on vielä jääkaappi pullollaan ja matkalaukut tyhjää täynnä.

Vapaa aika on outo käsite. Silloin kun sitä on, se kuluu huomaamatta. Olen kuluneen viikon päivät herännyt yksikseni kymmeneltä, sovitellut virsiä sekstetolle ja pelannut japanilaisia ristikoita netissä. Yöt olen tehnyt töitä -- eilenkin hionut koostamamme matkaohjelmalappusen tekstejä ja asettelua -- ja pelannut japanilaisia ristikoita netissä.

En tiedä onko hyvä vai huono asia, että ISS:n täti lupasi soittaa. Työnhaku se on uurasta hommaa, josta en tiedä vielä päässeeni.

Kohta lähden jatkamaan vuokrasopimusta kesäksi ja sitten Elinan kanssa ostoksille. Mutta sitä ennen syön.

Vastineita: 0

Kirjoita vastine!