Yöelämä ja pihvibuffeé
Yeah. Been there, done that.
Perjantaina läksimme siis kimpassa katselemaan kaupunkia. Isäntien aamuluentojen ja vieraiden aamu-uintien jälkeen kävimme lounaalla kaupungilla, mitä ei tapahdu meillä usein… Illalla läksimme taas uimaan ja tähtäisimme kymmeneksi Café Rosenbergiin, jossa olimme bändin kanssa keikalla. Brasilialaista hyvää jatsia soittelivat siellä, melkein yhtä hyvin me.
Tauon jälkeen päätimme jatkaa kierrosta. Ostoskadulta löytyi eräs kivannäköinen kuppila, jossa sielläkin oli elävää musiikkia. Joku trubaduuri siinä rääkyi. Ahtaassa pöydässä hetken istuttuamme havaitsimme astuneemme varsin seksuaalivähemmistöiseen baariin. Yläkerran diskoon emme yrittäneetkään…
Lauantaina kävimme Sinisessä laguunissa ensimmäistä kertaa päiväsaikaan. Se näytti paljon pienemmältä kuin pimeällä. Mutta sieltä sai hyviä hodareita ja törmäsi moneen suomalaiseen.
Sunnuntai-iltana kävimme syömässä Laugardalurin tykönä pihvibuffeessa. Ruokaa riitti ja se kelpasi – söin itseni ihan ähkyksi. Kai nyt jos yhdellä hinnalla saa. Viikonloppu tuli kyllä monin puolin halvaksi, kiitos siitä.
Juustosta saatiin rahat takaisin mutta pukua hakemaan ei ehditty. Viikonloppuna Kolaportiðista katselin paria (ja asioin sujuvasti islanniksi) mutta ne olivat liian pieniä. Tai minä liian iso.
Iskän kone, joka on samaa mallia kuin meidän mutta siinä on isompi näyttö, (langallinen) verkkokortti ja DVD-asema, osaa kuin osaakin käyttää langatonta verkkokorttiamme. Pelästyin jo että toimiminen olisi ollut kiinni korttipaikan vieressä olevista napsukoista, joita huomasimme vasta nyt kokeilla – että olisin tapellut asian kanssa kolme kuukautta yhden virtakytkimen vuoksi – mutta se ei onneksi ollut se vika. Kortti siis toimii ja alakerran naapurin avoin verkko on useimmiten päällä iltaisin, joten netissä työskentely helpottuu jatkossa. Ongelma on vain tietokoneen näppäimistössä: G, H, Ä, Esc, Backspace, Num Lock ja funktionäppäimet ovat aika hyödyllisiä; toiseksi viimeinen voisi korvata monta. Että saa nähdä kuinka paljon sitä jaksaa kirjoitella vammaisesti. No, kampuksella hengaamme jatkossakin – nytkin.
Eilen kyllä väsytti koko päivän, kun kävin ensimmäistä kertaa ulkona iltakuuden aikaan hakemassa elokuvaviihdykettä illalle. Tänään on parempi päivä.
Vastineita: 1
Tässä mä nyt istun, kotosalla. Oon ollu Petskulla tuuraamassa äitiä sillä aikaa kun se rontti oli siellä laguunissa. Hienosti meillä meni!
Välillä -kun oon melkein joka ilta käynyt tsekkaamassa täällä- kun oon jumittunut lukeen noita vanhojakin merkintöjä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, on ollut ihan pakko hiipiä alakerran komeroon ja kurkistaa siihen valkoiseen muoviin. Ihan vaan siltä varralta että jos Elina vaikka olisikin vahingossa jäänyt hääpukuunsa. Jaakkoakin etsin pianon alta ja jätin sitten omat varpaani sinne. Eli on ikävä. Ihan hurjanlainen. Tulkaa nyt jo!
Mulle kuuluu hyvää. Nyt tulevana viikonloppuna mennään kahdenkymmenenkuuden koulukaverin (joo, meidän koulussa on niin monta oppilasta) kanssa vuokramökille Kuruun. Mitähän siitä tulee? Ja mä lähden Muonioon, ootteko kuullu! Olokselle kuudeksi viikoksi! Ihanaa. Ja siitä tulikin mieleen, että Jaakko, mulla on aikas hyviä hanhireseptejä, ja luulis sen suolistamisen yms. sulta hyvin käyvän, muistelet vaan niitä riitoja, joita voi tulla kun auton takapenkkiin määrättyjen rajojen ylittää yksikin varvas. Eikös juu?
Niin ja mä lainasin teiltä villasukkia kun olin vilustua.
Välttykää tekin vilustumisilta ja jännetupeilta ja kaikilta muilta siltä väliltä. Mä tuun keväällä. Nähdään pian! Ihanaa. Eikste tuu 10s päivä?
Ajattelen teitä. LAV JUU:)
P.S. Elina ihku daa (paikallista teinislangia VAIKKA mä en ookaan enää teini!) kiitos hirmusti käännöksestä, siitä oli kuin olikin apua mun opinnäytetyöhön.
tiistaina, marraskuuta 22, 2005
Kirjoita vastine!