Viimeiset pullat uunista ulos
Se on loppu nyt!
Muistatteko se ihanan sketsin jota ala-asteellakin jo esitettiin? Minä sain olla se rassukka mies, joka ei tohtinut uskaltaa sanoa vaimolleen vastaan. Mitenköhän se on nykyään…
Kahdenkymmenen minuutin kuluttua alkaa viimeinen festivaalielokuva, Ihmiskunnan viholliset. Ei, ei se Waltarin, josta eräs ystävä parhaillaan vääntää gradua (vai oliko se se toinen opus), vaan Ibsenin. Sen jälkeen piti mennä katsomaan kilpailun voittanut filmi, mutta hakemastamme lipusta kävi ilmi että sen olemme jo nähneet.
Nuha alkaa olla ohi, mitä nyt sotkin paitani kirkossa. Niistin vähän ohi paperista. Nyt se (nuha) on tarttunut Elinaan, joka ei aamulla kyennyt puhumaankaan. Perhetragedia.
Elämme jännittäviä aikoja. Tulevana perjantaina saapuvat armoitetut Jyväskylän-ystävämme (onpas hassua sanoa noin) meille syyslomaviikoksi. Gradulomaa saavat nauttia kaiken maailman humputuksissa, kun meilläkin on opetustauko, tai ainakin pitäisi olla. Julkinen tervetuloa, Karhut. Kiitos juustohöylästä ja purkinavaajasta =).
Jotakin muutakin tärkeää ilmoitusluontoista minulla oli jaettavana, mutta unohdin, kuten tapaani kuuluu. Aivovirheen aiheuttani nälkä, jota saan pian purkaa pullaan. Perjantai-illan yöelokuvissa tarjottuja näpistimme kotiin.
(Miten muodostetaan potentiaalin imperfekti?)
Kirjoitti Jaakko XIV kello 17:51. 
Vastineita: 5
Lienee aiheuttanut.. lieni aiheuttanut..?? Nyt en kyllä ole yhtään varma, voiko siitä imperfektiä tehdäkään.
maanantaina, lokakuuta 10, 2005
Jep. Väliajalla (joita jännittävää kyllä on joka elokuvassa) miestenhuoneessa tajusin kolme asiaa: Potentiaalilla on vain preesens ja perfekti. Ibsenin (samannimiseen?) näytelmään löyhästi perustuvan elokuvan nimi on Ihmisten vihollinen, jonka nimistä opusta Waltarilla ei liene. Kolmannen asian jo unohdin, kuten tapaani kuuluu.
maanantaina, lokakuuta 10, 2005
Aivan oikein. Potentiaalilla on vain preesens ja perfekti. Oikeastaan ainoastaan indikatiivissa esiintyvät kaikki tempukset. Imperatiivissa jopa perfektiä voidaan pitää lähes teoreettisena. Ehkä se olisi lähinnä muotoa olkoon tehty. Pitääpä tarkistaa Isosta suomen kieliopista. Se on tähän asti ollut liian tyyris opiskelijan kirjahyllyyn hankittavaksi. Voi tosin olla, ettei moisia teoreettisia muotoja sieltä löydy - ISK on deskriptiivinen kielioppi.
Pirkko Leino kirjoittaa Suomen kieliopissaan: "Potentiaali on niin harvoin esiintyvä modus, että äidinkieleltään suomalaisenkin kielikorva horjuu sen käytössä: tietoiseen harjoitteluun on aihetta. Puhekielessä esiintyvä lie on lyhentymä lienee- muodosta. Sitä sen paremmin kuin lienee-muotoakaan ei ole syytä käyttää partikkelin tavoin. Hyvään yleiskieleen lie ei kuulu edes verbinä."
Suomen kielessä on muuten vielä optatiivi-niminenkin modus. Nykykäytössä kuulee vielä muotoja ollos ja tullos.
-Laura
P.S. Pahoittelen, että tekniset taitoni eivät riittäneet siihen, että olisin saanut kursivoitua kielenainekset tästä viestistä.
maanantaina, lokakuuta 10, 2005
Kiitoksia selvityksestä. Ihmeen tiukkoja näkemyksiä Leinolla on nykyaikaiseksi grammatistiksi; hyvä niin.
Optatiivi? Wau. Nuo muodot on yleensä esitelty imperatiivina. Henri Heinosen laatimasta suomen kielen verbien taivutuskaavasta löytyi myös eventeevi. Ihana kieli meillä!
Re: P. S.
“You can use some HTML tags, such as <b>bold</b> and <i>italic</i>,” or <strong>strong</strong> for people's names and <em>emphasis</em>(italics) for emphasis.
tiistaina, lokakuuta 11, 2005
Leinoa ei ehkä voikaan laskea nykyaikaiseksi grammatistiksi; hänen teoksensa on vuodelta 1989. Saattaa toki olla, että hän on vaihtanut näkemyksiään, vaikkakin minun käytössäni on uudistettu painos vuodelta 1996. Mutta yleisesti ottaen uudet tuulet puhaltavat toki fennistiikassakin, tästä esimerkkinä tuo Iso suomen kielioppi.
tiistaina, lokakuuta 11, 2005
Kirjoita vastine!