Tassunjälkiä betonissa
Eipäs olekaan aikoihin ollut päänsärkyä. Eilisestä aamuvuorosta tulikin aamu- ja iltavuoro, kun oli niin paljon asiakkaita että jäin auttamaan. (Elinaa. Mitä minä olisin kotona yksin tehnyt?) Eikä siitä olisi mitään tullut ilman Hrafnheidurin - naapuritiskin lintutädin, josta jo mainitsin - apua. Meillä oli jo kahdestaan aika tekeminen, mutta kolmistaan se sujui aika sutjakasti.
Töiden jälkeen oli vielä fysiikan laboratoriomittaukset iltakymmeneen asti. Siellä pommitimme röntgensäteillä kupari- ja lyijypalasia sekä magnesiumoksidilevyn päälle kasattua kromi–vanadium-superlattiisia.
Aamutunnin jälkeen kävin tänään siellä rannassa, lentokentän päädyssä. Paljon pienkoneita oli liikenteessä. Ja luulin nähneeni sen pienen jäätikön, joka pitäisi kauniilla ilmalla - tänään - näkyä. En tiedä oliko se se, mutta jotain siellä oli. Öljynporauslautta? Hyvin hyvin hyvin korkea laiva tai lokki? Kangastus?
Lumi on jo peittänyt huiput vuoristossa;
järven pinta jäätynyt kylän keskustossa.
Kävelytiet ovat vanhankaupungin ulkopuolella useimmiten betonia. Erääseen oli valuvaiheessa jäänyt pienen kissan tassun jäljet varsin pitkältä matkalta. Se ehkä kuvaa tätä ympäristöä aika hyvin: pienet asiat painavat paljon, vaikka nykyaika onkin läsnä.
Kirjoitti Jaakko XIV kello 12:20. 
Vastineita: 0
Kirjoita vastine!