perjantaina, syyskuuta 30, 2005

Tukka putkella makeaa mahan täydeltä

Kun kuulet tämän äänen: …, on aika ryhtyä nukkumaan päiväunia.

Ensi viikosta ei nimittäin tule yhtään mitään, jos katsomme festivaalielokuvia joka ilta puolilleöin. Mulla nimittäin on neljä kahdeksan aamua viikossa.

Aloitimme elokuvaputken eilen. Niin, jahka ensin luennoilta päästyäni kävimme kaupassa ja kuorossa. Harjoitusten jälkeen oli puoli tuntia aikaa siirtyä toiselle puolen keskustaa kahdeksan näytökseen, mutta ulkona oli aika myräkkä. Tuuli niin että autot vain lentivät. Mutta Epli Adams ja Gegen die Wand olivat ihan kelpo pätkiä – kirjoitan niistä mahdollisesti erikseen.

Eväänä meillä oli hipsuja ja limpsaa, kohtuuharvinaista herkkua meille. Limonaati on kylläkin täällä halvempaa kuin maito (jonka laaduista halvinta puolestaan on oikea täysmaito, jota siis käytämme), mutta en ole saanut Elinaa vielä vakuuttuneeksi siitä että sokeri on terveellistä. Sopivissa määrin, tietysti. En pyydä arvon lukijoita vahvistamaan näkemystäni, sillä olette kuitenkin eri mieltä. Hyvän päälle ymmärtämättömät moukat. Ei silti, en minä mikään herkkupeppu ole (se tarkoittaa jatkuvasti makeannälkäistä; ei nämä farkut – kyllä, farkut – nyt niin hyvän näköiset ole), puolustan vain perinteisiä esteettisiä arvoja.

Voi, onneksi jäätelö ei ole järkyttävän kallista. Yhtä asiaa olen Elinalta pyytänyt ja siihen saanut eliniäisen luvan: että jogurttia minulta ei oteta pois. Se on toinen niistä harvoista asioista jota ilman en voi elää. (Tai no voin, mutta se saattaa kausittain tuntua epämiellyttävältä. Ensimmäinen asia on Elina, ja nollas on armo.) Kuitenkaan paikalliseen jogurttiin en ole vielä tottunut, se on vähän samanlaista kuin ruotsalainen makupiimä, mutta vähän vähemmän hapanta, ja paikallisten rahkaherkku Skyr on taas liian rahkaista. Jäätelö – joka meidän pakastelokerossa säilyy sopivan pehmeänä – on pelastanut minut makeakuolemalta. Toki se on kallista, mutta Bónuksesta saa perus-vaniljaa ja suklaata kohtuulliseen kahden euron litrahintaan.

Sen on maaseudun väki tiennyt aina,
että lehmät ovat lempeitä.
Ei ne huiski kuin kärpäsiä luotansa,
muuten leppoisaa on elämä.

Siksi lehmille mä ylistystä laulan
niiden apuun aina luottaen.

da-da-daa da-da da-da da-da daa-da-daa,
da-da da-da-da-da da-da-daa.

Jaakko Löytty on kyllä usein niin oikeassa.

Saatiin paketti Suomesta. Suklaata äidiltä. Kiitos! Säästämme sen johonkin todella huonosti menneeseen päivään.

Vastineita: 0

Kirjoita vastine!