maanantaina, elokuuta 29, 2005

Finansseista

Nyt on meillä sitten videokamera. Sillä tehdään 128-tuntinen dokumentaatio vaihto-opiskelijan elämästä. Rahaa ja hikeä meni sitä hankkiessa, mutta nyt on.

Apurahaakin saadaan neljä nelisen tonnia. Siihen vielä suomalainen opintotuki ja islantilainen asumistuki (jota täytyy vielä hakea) päälle. Eiköhän sillä pärjäile, vaikka siellä kallista onkin.

Tänään ollaan myös viimeistä päivää käymässä Jyväskylässä, kun Elinalla oli leikkaus. Hyvästi jääös, armas kotikaupunki. Kirjat täytyy siirtää Reykjavíkiin kun paikallinen valtio sitä vaatii ja Suomen-asuinpaikaksi olemme ilmoittaneet vanhempieni kodin, mutta oma koti on kullan kallis. Vaikka omaa kotia ei enää varsinaisesti olekaan, kun sinne muutti muuan ystävä.

torstaina, elokuuta 25, 2005

Kielestä ja kirjallisuudesta

Kannattaisi ehkä tarkistaa mistä puhuu. Toisin kuin väitin, Hallgrímur Helgason kirjoitti kirjan 101 Reykjavík, josta Baltasar Kormákur teki samannimisen ja ilmeisestikin kirjaa tunnetumman elokuvan. Sen nimisen blogin omistaa Blogspotissa Dagný Arnarsdóttir.

Triviatietoa: Islannin kielen kirjaimistossa on tavallisten latinalaisten aakkosten ja kolmen erikoiskirjaimen lisäksi muutamia ´‑aksentoituja vokaaleja. Maan pääkaupungin nimessä esiintyy näistä í, joka tosin muissa kielissä kirjoitetaan ilman aksenttia.

Ihmeellinen kieli tämä on. Olen uhonnut puhua sujuvasti seitsemää vierasta kieltä ennen viidettäkymmenettä­ensimmäistä ikävuottani, ja näin pitkä aika ulkomailla on oikein hyväksi sen suhteen. Englanti ja ruotsi menee jo nyt, saksaa ja venäjää pitää vielä harjoitella, latina on akateemisesti työn alla ja italia haaveissa. Se on sitten siinä.

tiistaina, elokuuta 23, 2005

Puolet on pakattu

Nonni. Viikko tässä on panikoitu ja nyt on toinen matkalaukuista suunnilleen täynnä. Kiitos halpalentoyhtiöiden käyttäjäystävällisyyssäännösten kaikki vuoden tavarat täytyy saada mahtumaan neljään laukkuun ja 50 kiloon. Argh.

Elina on pähkäillyt miten pärjäilen vuoden ilman pianoa, sitä kun ei ihan viitsi ottaa mukaan. ”Tietysti on tärkeämpää ottaa mukaan se-ja-se”, voisin irvailla, mutta tilaa on oikeasti niin vähän etten keksi mitään sitä-ja-sitä josta voisi irvailla.

Telkkarissa joku sanoo että juontajilla on stressiä mutta positiivisessa mielessä. Sitä on mullakin kyllä ollut pari viikkoa, täytyy sanoa. Rupesin miettimään lähtöä oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun hain vaimon Ahvenanmaalta, ja pari päivää sitten vasta tajusin että hei, me ollaan oikeasti kokonainen vuosi poissa. Rankkaa.

Lupasin joillekin ystäville kirjoitella matkapäiväkirjaa sähköpostitse. Sitten ajattelin, että helpompaa on kirjoittaa sitä suoraan verkkoon. Siksi Reykjavik 101. Se on sekä sellaisen kirjan nimi josta luin kesällä pari lukua (ja sitten unohdin jatkaa) että keskusta-alueen postiosoite jolla asumme ja opiskelemme alkavan lukuvuoden. Hallgrímur Helgason on varmaan jo tottunut että kirjan nimeä lainataan paljon, joten en lähetä anteeksipyyntökirjettä.

Tähän blogiin kirjoitamme molemmat silloin kun ehdimme. Katsotaan nyt, älkää odottako liikoja. Tästä se alkaa. Täältä tullaan, maailma.